Suunhoidon personal trainer
Kuka on hammashoitaja ja mitä tuo tyyppi oikein käytännössä tekee?
Lyhykäisyydessään se menee näin.
Lähihoitaja (suun terveydenhoidon osaamisala) on sosiaali - ja terveysalan toisen asteen perustutkinto, joka valmistaa hammashoitajan tehtäviin. Kelpoisuusvaatimuksena on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava koulutus. Ennen osaamisalaan pääsyä koulu voi järjestää kelpoisuuskokeen mutta tämä on koulukohtainen järjestely jotka saattavat vaihdella koulujen välillä. Tutkinnon voi suorittaa oppisopimuksella tai näyttötutkintona. Koulutus kestää 1 vuodesta - 3 vuoteen.
Hammashoitaja on terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukainen nimikesuojattu ammatti.
Muita suun terveydenhuollon toimivia asiantuntijoina ovat suuhygienisti, hammasteknikko ja hammalääkäri.
Hammashoitajan työ on hyvin monipuolista ja monitahoisen työtiimin kanssa työskentelyä.
Hammashoitaja osallistuu suun alueen sairauksien tutkimuksiin ja hoitoon yhdessä hammaslääkärin kanssa.
Potilastyöskentely tapahtuu ns. nelikäsityöskentelynä, jossa lähihoitaja tai hammashoitaja ojentaa ja vastaanottaa kulloinkin käytettävät instrumentit, jotta hammaslääkäri pystyy säilyttämään katsekontaktin työkohteeseen työskentelyn aikana. Hammaslääkärin tarvitsemat välineet ja laitteet on kyettävä ennakoimaan, jotta hoito sujuisi hyvin.
Hammashoitaja varaa kutakin toimenpidettä varten valmiiksi tarvittavat instrumentit ja tarveaineet. Ammatissa on hallittava erilaiset hoitokäytännöt ja oikeat paikka-aineet, puudutusaineet ja lukuisat instrumentit.
Hammashoitajan tavoitteena on väestön suun kohentaminen, suun sairauksien parantaminen ja ennaltaehkäiseminen.
Työ on siistiä sisätyötä. Työtahti saattaa olla ajoittain hyvinkin kiireistä ja hektistä, riippuen hirveästi siitä työskenteleekö julkisella vai yksityisellä sektorilla. Julkisella työnantajalla pidetään hyvin kiinni työajoista ja tauoista. Asiat ovat kunnossa ja aseptiset käytännöt ovat useimmiten kunnossa. Yksityisellä työnantajalla usein raha ratkaisee ja työpäivät saattaa olla sen mukaisia. Yksityisen palkkaus on usein julkista parempi.Julkisella työsektorilla työ on enimmäkseen aamupainotteinen (7:30-15:30). Yksityisellä työnantajalla voi olla kaksi vuorotyötä eli aamu-ja iltavuorot.
Hammashoitajan koulutuslinjauksia järjestetään mm seuraavilla suurimmilla paikkakunnilla: Helsinki, Jyväskylä, Kotka, Kuopio, Lahti, Mikkeli, Oulu, Tampere, Turku, Rovaniemi, Vaasa.
Tällä hetkellä hammashoitajien työllisyystilanne on valoisa sekä työmarkkinat ovat positiiviset. Asiakkaat eivät ainakaan heti pääse loppumaan kun Suomen väestörakenne alkaa vanheta. Useimmilla nykyisistä ikääntyvistä henkilöistä on "omat hampaat" joka luo painetta suunhoidon tärkeyteen. Suurin osa heistä haluavat jatkossakin säilyttää omat hampaansa mahdollisimman pitkään. Nykyinen "pullamössö" sukupolvi on tottunut juomaan virvoitusjuomia ja napostelemaan pitkin päivää. Jossain vaiheessa raja tulee vastaan ja heidänkin tulisi miettiä omia ruokailutottumuksiaan. Nuorten omat ennaltaehkäisytavat ja avaimet ovat heidän omissa käsissään.
PS:
Tässä on erittäin selkeä ja hauska Youtube-opetusvideo. Video on Metropolian suun terveydenhuollon opiskelijoiden ja viestinnän opettajien sekä HUS:n Sydän- ja keuhkokeskuksen kardiologian poliklinikan kanssa yhteistyössä toteutettu projekti.
Lähteet:
Ammattinetti.fi, SuomenTerveydenhoidon ammattiliitto STAL ry.
Olen aina miettinyt hammashoitajan työhön opiskelua. Mietin, että voisin mennä töihin hammasalääkäriaseman vastaanottoon ensin ja nähdä siitä millainen ala on. Mielenkiintoista kuulla mitä eroja kunnallisella ja yksityiselle puolella on, esimerkiksi tuo työaika ja taukoasia on tärkeä työn miellekkyyden kannalta.
VastaaPoistaMielenkiintoinen postaus. Kiitos jakamisesta. Minua etenkin kiinnostaa hammasproteesit sekä se, kuinka ne valmistetaan hammaslaboratoriossa. Minun tuttava kertoi, että hänelle on proteesit tulossa. Toivon toki, että itse selviän ilman niitä mahdollisimman pitkään. https://www.joenhammas.fi/hammaslaboratorio
VastaaPoista