Onko nyky-yhteiskunta vaivihkaa ohjautumassa rikkaisiin ja vähävaraisiin?

Hyvää suomalaisen työn juhlapäivää! 

Hetkeen en ole inspiroitunut kirjoittamaan mitään sisältöä blogiini. Nyt haluan puhua rahasta. Tuoko raha onnea vai onko se vain välttämätön paha..

Miltä tuntuisi elää viikko hyvätuloisen ja pienituloisen arkea? Hyvätuloinen jolla olisi "rahaa kuin roskaa" ja pienituloinen jolla ei ole varaa käydä edes kaupassa. Tästä ristiriitaisesta tilanteesta on tehty tv-sarja Rikkaat ja rahattomat Nelonen medialle. Täällä suomessa toinen tuotankokausi Rikkaat ja rahattomat tv-sarja julkaistiin 3.2.2022. Toivon mukaan kolmas tuotantokausi ilmestyisi pian!

 How would it feel to live a week in the daily lives of high-income and low-income people? A high-income person with "money like rubbish" and a low-income person who can't even afford to go grocery store. A TV series has been made of this contradictory situation Rikkaat ja rahattomat (eng. Rich house poor house) The channel of Nelonen Media. The second production season of the TV series Rikkaat ja rahattomat on February 3rd, 2022.

Kansikuva, hyväosaisen / vähävaraisen tulot.

Ohjelman jokaisessa jaksossa on yksi hyvätuloinen ja vastaparina vähävarainen. Vastaparit pääsevät vaihtamaan kotejaan ja sen hetkistä taloudellista elämäntilannettaan viikon ajaksi toisen saappaisiin. Rikas joutuu köyhyysloukkuun ja vähävarainen pääsee nautiskelemaan eliitin etuoikeuttua arkea isoon kivilinnoitukseen. Olen seurannut ohjelmaa sen ilmestymisestä lähtien. Mielestäni sarja on koukuttava, hyvin toteutettu ja katsoja ystävällinen. Jota voi katsoa kokoperheen kesken, opettaen perheen nuorimmaisille rahan käyttöä ja sen kuluttamista. Raha ei kasva puussa, vaan sen eteen on tehtävä kovasti töitä. Sarjaan valikoidut hyvätuloiset ovat pieni esimerkki siitä, miten voi rikastua ja elää sen kanssa. 

Ohjelmassa vastapareilla on aina jokin yhteinen teema joka yhdistää heitä. Joillakin on taide,- tai liikuntaharrastus tai saman ikäiset lapset. Elämänkatsomukset tai ideologiat saattavat olla hyvinkin samansuuntaisia. Myös vastavuoroiset teemat voivat yhdistää vaihtopareja yllättävän paljon. Juuri tästä vastakohdista pidän televisio- ohjelmissa jossa kuvataan todellista elämää pienellä huumorilla höystettynä. Ei liian tosissaan mutta pieni pilke silmäkulmassa.

Kuvakaappaus (kuvaa vähän muokattu) Rikkaat ja rahattomat, kotimainen realitysarja.

On hauska huomata, kuinka avoimesti vaihtoparit haluavat päästä "pienelle seikkailulle" omasta arjestaan. Ehkä tämä kertoo siitä, että kaikkea pitää kokeilla. HYVIN TOIMEENTULEVILLE rikkaille annetaan viikon selviytymiskurssi omasta hulppeasta elämästään peruslähiöön. Kun taas sarja näyttäytyy pienituloiselle pienenä pakohetkenä omasta arjestaan. Viihdyttävää on huomata, miten päivittäiset asiat voivat olla hyvinkin shokeeravia, molemmille vastapareille. Rikkaat ovat hämmästyneitä miten niin pienellä viikko budjettina 60-120€ voi edes tulla toimeen? Pienituloiset taas hämmästelevät kuinka törsätä 900-2200€ viikko budjettia mihinkään!! Aina ei mene nallekarkit tasan kaikille. Se jos mikä on epäoikeudenmukaista.

   Tästä hyvänä esimerkkinä on 1.tuotantokauden jakso jossa asuntosijoituksilla rikastunut pariskunta Marko ja Tanja Varalahti Karkkilasta. Joutuivat esittämään rahattomia ja turvautumaan Veikko Hurstin leipäjonoon kun rahaa ei ollut edes kaupassa käymiseen. Nöyryytystä lisäsi vielä se, että he joutuivat keräämään pulloja ja tölkkejä Kontulan ostarilla saadakseen lisää rahaa viikkobudjettiinsa. Nöyräksi se vetää... Luulen, ettei heillä ole ollut (ennen ohjelman kuvauksia) realistista käsitystä siitä. Minkälaista elämä on vähävaraisen näkökulmasta. Tuntuu, että luokkaeroista puhuminen on Suomessa jotenkin arka-aihe josta ei puhuta. Onneksi Rikkaat ja rahattomat ohjelma tekee siihen poikkeuksen tuoden hyvin ajankohtaisen asian keskipisteeseen.

2. Tuotantokaudella "perus porvari" Maria-Leena Haapanen toteaa rahasta seuraavasti;

"Pessimistejä mä en ymmärrä lainkaan, mä oon itse optimisti. Tää eläminen on kivaa, raha ei ole paha. Raha on iloinen asia. Raha on paha asia, silloin kun sitä ei ole".

Haapanen on aivan oikeassa sanoessaan, että -"Raha on paha asia, silloin kun sitä ei ole."... Näin se juuri on, mistä riipaista rahaa kun sitä ei yksinkertaisesti ole. Monille hyvin toimeentuleville ihmisille on hyvin itsestäänselvää, että rahaa pitää olla. Jotta voi elää sellaista elämää ettei tarvitse nöyristellä kassajonossa. Olisi aivan mahtavaa jos kaikilla ihmisillä olisi tasavertaiset elämäntilanteet ja mahdollisuudet elää omannäköistä elämää. Sarjan jokaisessa jaksossa ohjelmaan osallistuneet pohtivat omaa suhdettaan rahaan. He myös pohtivat perimmäistä kysymystä, tuoko raha onnea?

Hyvin monet hyvätuloiset henkilöt ovat sarjassa maininneet, että raha itsessään ei tuo onnea mutta se tuo helpotusta elämää. Valinnanvapauden syödä terveellisesti, harrastaa erilaisia asioita ja mahdollisuutta toteuttaa itseään paremmin. Ilman rahan tuomaa vapautta, elämästä ei voisi nauttia samalla tavalla.
2.tuotantokauden ensimmäisessä jaksossa tv:stä tuttu pariskunta ja hyvinvointivalmentajat Aki Manninen ja Rita Niemi-Manninen pohtivat rahan merkitystä omaan elämäänsä. "Ajatus siitä, että tämmöinen budjetti viikoittain toistuisi. Et saisi hyvää skottilaista viskiä, et saisi ajaa sellaisella autolla, kun haluat. Kyllä se ahdistaisi" pohtii Aki. Ohjelmassa Aki avaa omaa suhtautumistaan omaan rahankäyttöön. Ennen rikastumistaan, hän koki työelämässä vastoinkäymisiä joten hän tietää, ettei rikastuminen ole tullut helpolla. 

En voi tietenkään yleistää mutta voisin vetää eräänlaisen johtopäätöksen. Hyvään yhteiskuntatasoon tottuneelle rahalla on suuri painoarvo. Se nostattaa henkilön statusarvoa muiden ihmisten silmissä - huomaamatta. Hänestä tulee perhe- ja lähipiirin luottohenkilö johon voi luottaa, koska hänellä on rahaa. Mitä uudempi ja isompi statusauto sen parempi. Voi sitä vähän leveillä naapurillekin. Suomalainen sanonta, naapurikateus on paras kateus. On aika osuva! Siinä varmasti kokee itsensä etuoikeutetuksi ja onnekkaaksi. Se lisääkö raha onnellisuutta ja miten paljon tarvitaan, että on onnellinen on rajallinen käsite yksilötasolla. Mutta kyllä, rahalla voi varmasti helpottaa omaan talouteen liittyviä stressiä. Ratkaiseeko se kaikki ongelmia? Ei varmasti mutta helpotusta se varmasti tuo.

Tosiasiassa kaikilla ei ole sosioekonomisesta-, perhe-, tai koulutustaustastaan riippuen yhtä tasavertaisia lähtökohtia rakentaa hyviä edellytyksiä elämälle. Syinä voivat perimä, geenit, biologiset taustat, vanhempien vaikutukset mm. sosiaaliset-, koulutustaustat, työllistysmistilanne ja tulotasot. Yksittäiset ympäristötekijät sekä kasvuympäristön muut vaikutteet voivat vaikuttaa lapsen saamaan vaikutteisiin pärjätä omassa elämässä.
Yle uutisen artikkelissa jossa tarkastellaan eriarvoisuutta käy ilmi, että vanhempien vaikutus silti korostuu. Hyväosaisten perheiden lapset hyötyvät eniten suotuisasta geneettisestä perimästä. Vanhemmilla on myös professori Jani Erolan mukaan enemmän mahdollisuuksia valita erilaisten polkujen välillä, joihin lapsia pusketaan. Hyväosaisten perheiden lapsilla on enemmän vapautta valita itselleen sopiva koulutus. 

Mielestäni erityisen räikeästi yhteiskuntaluokka erot näkyvät koulumaailmassa. Koulumaailma on kuin yhteiskunta pienoiskoossa. Jossa opetellaan tärkeitä elämäntaitoja ja tulevia rooleja. Joistain tulee linja-autonkuljettajia, opettajia, asentajia, lähihoitajia, eläinlääkäreitä tai kansanedustajia. Jotta nuori voisi pärjätä ja saada arvostusta omissa kaveriporukoissaan. Pitäisi olla pukeutunut hyviin merkkivaatteisiin ja olla sosiaalisessa mediassa sekä harrastaa sitä sun tätä. Tämä on varsin ikävää ja raadollista. Miksi ei saisi vain olla ja käyttää just sellaisia vaatteita kuin haluaa jotka tuntuvat hyviltä? Onhan se vähän karua, että pukeutumistyylillä on väliä jotta saisi kavereita tai ettei erottuisi porukasta. Kiusatuksi tuleminen pukeutumistyylin tai jonkin erityispiirteen perustella on varsin lyhytnäköistä. Nykyään kun jokaisella lapsella on älypuhelin niin sosiaalinen media ruokkii tietynlaiseen muottiin lokeroitumista. Kiusaaminen ei ole koskaan hyväksyttävää. Ei nyt, eikä tulevaisuudessa! Lisäksi pitäisi suoriutua koulusta hyvin jotta saisi rakennettua oman näköistä tulevaisuutta. Voisiko elämässä vaurastua jos koulunkäynti ei kiinnosta? Kyllä varmasti. Aina ei tarvitse olla yliopiston tai ammattikorkeakoulun käynyt jotta elämässä voisi pärjätä. 

Silmiini osui taannoin artikkeli Ilta-Sanomien Me naiset artikkeli "Jotenkin hävettää olla hyväosainen-varakkaat suomalaiset kertovat nyt , miltä omien tulojen salailu tuntuu". 
Artikkelissa oli kysytty lukijoilta rahaan liittyvästä häpeästä ja kehtaamattomuuden kokemuksia.
Artikkelissa tuotiin ilmi muutaman varakkaan henkilön tarinat mutta vähävaraisten tarinat jäivät täysin varjoon. Voisiko sama artikkeli olla yhtä suosittu jos kerrottaisiin vähävaraisten arjen selviytymisestä? Nyt artikkelissa keskitytään kuitenkin muutaman hyväosaisen ihmisen tulotason perkaamiseen.

Eräs vastannut lukija on 38-vuotias Marianne (nimi muutettu) joka kertoo tienaavansa n. 20 000€ kuussa. Tienesteistä nauttiminen hyvällä omallatunnolla on kuullema hyvin vaikeaa Mariannelle. "Koen valtavaa häpeää ja huonommuutta siitä, että tienaan järjettömiä, kohtuuttomia ja epäoikeudenmukaisia summia. Miksi minulle maksetaan 10 kertaa sairaanhoitajan palkka? Osaamiseni ei ole niin korkeatasoista, että tämä olisi kohtuullista." Artikkelissa hän välttelee puhumasta rahasta aina, kun se on mahdollista. "En uskalla puhua tuloistani kuin mieheni kanssa.." Marianne mainitsee.
Tuo on hyvin ymmärrettävää, että kateus nostaa päätään kun puhutaan muiden ihmisten kanssa rahasta. Artikkelin perusteella Marianne vaikuttaa jalat maassa tyypiltä. Joka ei halua tehdä itsestään tärkeää ja ylimielistä. Tuo on hieno piirre hyväosaisessa, että on jopa nöyrempi kun rahaa on. Hän ei halua, että muut ovat hänelle kateellisia. Hienoa Marianne!

Eräs hyväosainen artikkeliin vastannut lukija on 38-vuotias Piia (nimi muutettu) joka myös tienaa työllään hyviä summia. Hän taas on ylpeä saavutuksistaan eikä salaile työnsä hedelmiä. Piia on lähisuvustaan ensimmäinen, jolla on korkeakoulututkinto. Nyt hän tienaa yli 200 000€ vuodessa ja kieltäytyy häpeämästä ja salailemasta sitä muilta. Piia mainitsee, että "Minua kiusattiin teininä, kun ei ollut viimeisimpiä muotivaatteita. Muistan edelleen nuo kiusaajat, ja nautin siitä, että käsilaukkuni maksaa enemmän kuin heidän kuukausipalkkansa. Success is the best revenge". Tuo kommentti on  aivan mahtavaa luettavaa kun kyse on nourempana kokemasta kiusaamisesta. Ja tarkoitan vain hyvällä. Piia on saanut käännettyä kaikki ne negatiiviset ajatukset sisäiseksi voimavaraksi jotta on voinut rakentaa parempaa elämää. Kateelliset voivat olla ihan mitä mieltä tahansa, jos itse on asian kanssa sinut. Hienoa arvostan!

Onneksi minä kuulun siihen 10% prosenttiin ihmisistä joilla menee hyvin. Enkä tarkoita, että rahaa olisi jaettavaksi saakka. Olen vain hammashoitaja joka unelmoi taloudellisesta riippumattomuudesta. Kävin itse hammaslääkärissä hammastarkastuksessa vuoden alussa. Naispuolinen hammaslääkäri tokaisi hauskasti hammastarkastuksen lopuksi, että "sinä kuulut siihen onnekkaaseen 10% ihmisistä jolla ei ole yhtään paikattua reikää hampaissa". Erityisesti tämä lause jäi minulle hyvällä tavalla mieleen koko asiakaskäynnistä. Kiitos siitä! Hammaslääkärillä oli pelisilmää sanoa se hyvällä huumorilla ja innostavasti. Sain lopuksi lähetteen erikoishammaslääkärille koska toivoin itse stabilisaatio kiskoa. Onneksi käytän nykyään niitä ja minulla on parempi olla. Sain siis hyvää asiakaspalvelua Suun terveydenhuollossa. 

Pyrin myös jatkossa siihen, ettei minulla olisi yhkään reikää hampaissani ;).  Tästä heräsikin kysymys: Kuinka monella yli 30 vuotiaalla on täysin puhtaat hampaat?

 Jos sinä lukija olet hyväosainen tai vähävarainen kirjoita ihmeessä kommenttia tai laita viestiä. Kiitos!

  

Lähteet:

Yle uutiset, Markku Sandell, Geenit vaikuttavat yhteiskunnalliseen eriarvoistumiseen yhdessä perhetaustan vaurauden kanssa, 6.2. 13:02, https://yle.fi/uutiset/3-12301873

Salkunrakentaja, kirjoittaja Martina A, Voiko rahalla ostaa onnea?, 22.01.2020, https://www.salkunrakentaja.fi/2020/01/voiko-rahalla-ostaa-onnea/

Me naiset (työ ja raha), Milla Murtomäki, Milla Kukkonen, "Jotenkin hävettää olla hyväosainen" - varakkaat suomalaiset kertovat nyt, miltä omien tulojen salailu tuntuu, 18.3.2021, https://www.is.fi/menaiset/tyo-ja-raha/art-2000007868416.html

Suomen Hammaslääkärilehti, Hannu Hausen, Entisellä menolla suunterveyden eriarvoisuus ei kapene, 18.2.2022, https://www.hammaslaakarilehti.fi/fi/kolumnit/entisella-menolla-suunterveyden-eriarvoisuus-ei-kapene