Finnish oral care wellness and welfare state

Hei! / Hello!

Kiitos kaikille lukijoille ja sivustolle eksyneille jotka lukevat blogiani. Olen saanut paljon positiivista ja kannustavaa kommenttia blogin pitämisen tiimoilta. Blogissa tosiaan haluan jakaa omaa suunhoidon tietämystä.
Tällä kertaa kirjoitan suomeksi ja englanniksi jolla haluan saada ulkomaalaisia lukijoita blogilleni. Olen käyttänyt Google kääntäjää. 

Thank you to all the readers and the site for those who read my blog. I have received a lot of positive and encouraging comments rolling by blog marketing. I really want to share my oral care knowledge on the blog.
This time I write in Finnish and English with which I want to get foreign readers to my blog.
The English text can be found at the end of the article. I have been using Google translator web service

Tällä kertaa kirjoitan yksinkertaisesti suomalaisesta hyvinvointivaltion peruselementeista. 

Hyvinvointivaltiomalleja on kolmea erilaista. Kaikkia länsi-Euroopan maita kutsutaan hyvinvointivaltioiksi.

• Liberaali malli jossa voidaan pitää Yhdysvaltoja, Uusi-Seelanti, Kanada, Britannia ja Australia. Liberaaleille hyvinvointivaltioille on tyypillistä, että julkiset palvelut ja tulonsiirtojärjestelmät eivät välttämättä ole universaaleja eli kaikille tarkoitettuja vaan pikemminkin tarveharkintaisia vähävaraisille suunnattuja. Tällaisessa järjestelmässä sosiaaliturva rakentuu minimiturvan pohjalle. Yksityisten vakuutusten ja palveluiden merkitys liberaalissa järjestelmässä on keskeinen. Huomio joidenkin hyvinvointivaltioiden välillä on suuria eroja terveydenhoitojärjestelmien välillä. 

  

• Konservatiivis-korporatistinen malli jossa edustajina ovat länsimaiset maat esim. Ranska, Saksa ja Etelä-Euroopan maat. Tyypillisenä näille järjestelmille voidaan pitää sitä, että oikeus sosiaaliturvaan on sidoksissa työssäkäyntiin. Vakuutusperiaate sosiaaliturvassa on tällöin tärkeä. Järjestelmät takaavat työssäkäyville yleensä hyvän sosiaaliturvan. 

  

• Pohjoiset hyvinvointivaltiot johon kuuluvat pohjoismaat niin sanotut Skandinaaviset maat Tanska, Ruotsi, Norja, Islanti ja Suomi. Pohjoismaista mallia luonnehtivat laajat julkisen sektorin rahoittamat ja tuottamat julkiset hyvinvointipalvelut, jotka ovat luonteeltaan universaaleja. Hyvinvointivaltioissa pidetään pääosin verovaroin yllä kattavia palveluja ja sosiaaliturvaa. Kaikki maassa asuvat ovat niihin oikeutettuja. Pohjoismaisissa hyvinvointivaltioissa tulonjako on muita teollisuusmaita tasaisempi ja köyhyys vähäisempää. Järjestelmien yksityiskohdissa toki pohjoismaatkin eroavat toisistaan. Suomalaisesssa hyvinvointiyhteiskunnassa naisten tasa-arvo on ehkä pidemmällä kuin missään muualla. Suomessa otettiin askeleita kohti naisten ja miesten tasa-arvoa jo kauan ennen maan itsenäistymistä.
  
• 
  

Pohjoismainen ja niin ollen myös suomalainen hyvinvointivaltio koostuu kahdesta perusosasta: sosiaaliturvasta ja hyvinvointipalveluista. Molemmilla pyritään takaamaan ja edistämään kansalaisten hyvinvointia. Kaikki julkisen palvelunjärjestelmän palvelut ovat ilmaisia 15-vuotiaaseen saakka. 

  

• Sosiaaliturvalla turvataan elintaso jossa kansalaiset hakevat ja saavat erilaisia rahamuotoisia etuuksia. Sosiaaliturva voidaan jakaa kahteen osaan. Sosiaalivakuutus ja sosiaaliavustuksiin. Sosiaalivakuutusjärjestelmillä kansalaiset on vakuutettu erilaisten sosiaalisten riskien kuten työttömyyden, tapaturmien, sairauden, lasten saamisen ja ikääntymisen varalta. Keskeisenä päämääränä niissä on turvata toimeentulo siinä tapauksessa, ettei palkkatyöhön osallistuminen ole mahdollista.
• 
  
• Hyvinvointipalveluilla edistetään pääasiassa elämänlaatua. Hyvinvointipalveluissa on kolme peruspilaria koulu, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut.  
• 
  
• - Koulutusjärjestelmän runkona on kaikille pakollinen ja ilmainen 9 vuotinen peruskoulu. Suomalaiset ovat hyvin koulutettua kansaa, noin 70 prosenttia on opiskellut peruskoulua pitemmälle ja suhteellisen suuri osa väestöstä saa korkeakoulutuksen. Suomi on menestynyt perusopetuksen tasoa mittaavissa vertailuissa hyvin. Koululaisten hammashoidosta tuli lakisääteistä vuonna 1956. Jokainen opiskelija saa ilmaista hammashoitoa 15-vuotiaaksi saakka ilmaiseksi. Oikomishoitoa voidaan tehdä jo alle kouluikäisille. Silloin hoidon syynä voi olla esimerkiksi ristipurenta. Tavallisimmin oikomishoitoa tehdään 9–12 vuoden iässä, jolloin leukojen kasvuun voidaan vielä vaikuttaa.  
• 
  
• - Terveydenhuollon tavoitteena on edistää ja ylläpitää väestön terveyttä, hyvinvointia, työ- ja toimintakykyä ja sosiaalista turvallisuutta sekä kaventaa terveyseroja. Perustana ovat ehkäisevä terveydenhuolto ja hyvin toimivat, koko väestön saatavilla olevat terveyspalvelut.
•   Alle 15-vuotiaille julkisen terveyskeskuspalvelut ovat ilmaisia. Terveyskeskuksesta saa myös hammaslääkärin palvelut. Kela (Kansaneläkelaitos) korvaa osan yksityislääkäreiden ja yksityisten hammaslääkäreiden antaman hoidon hinnasta.  Suun terveydenhuollon potilaan oikeudet ja velvollisuudet lyhykäisyydessään. Jokaisella Suomessa pysyvästi asuvalla henkilöllä on oikeus ilman syrjintää hänen terveydentilansa edellyttämään laadultaan hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon. Hänen hoitonsa on järjestettävä ja häntä on kohdeltava siten, ettei hänen ihmisarvoaan loukata ja että hänen vakaumustaan ja hänen yksityisyyttään kunnioitetaan. Potilaalle on annettava selvitys hänen terveydentilastaan, hoidon merkityksestä, eri hoitovaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista sekö muista hänen hoitoonsa liittyvistä seikoista. 
• 
  
• - Sosiaalipalvelujärjestelmän palveluja tarjotaan kaikille sen sijaan, että niitä kohdennettaisiin vain tietyille ryhmille. Palvelut on pääosin tuotettu kaikille ilmaiseksi tai kohtuullisen pientä korvausta vastaan. Palvelujen saamisen on siten ratkaissut avun tarve, ei taloudellinen asema tai maksukyky.
• 
  

The Nordic welfare states include the Nordic countries, the so-called Scandinavian countries Denmark, Sweden, Norway, Iceland and Finland. The Nordic model is characterized by extensive public-sector-funded public welfare services that are universal in nature. In welfare states, comprehensive tax and social security services are largely maintained. All residents are entitled to them. In the Nordic welfare states, income distribution is more even than other industrialized countries and poverty is lower.

The Nordic and therefore also the Finnish welfare state consists of two basic components: social security and welfare services. Both seek to guarantee and promote the well-being of citizens. All public service system services are free until the age of 15.

With social insurance systems, citizens are insured for various social risks such as unemployment, accidents, illness, childhood and aging. The key objective is to secure livelihood in the event that it is not possible to participate in paid work.


Well-being services primarily promote quality of life.
Wellbeing services are built on three pillars; the education system, health and social services.

- The core of the training system is a compulsory and free 9-year primary school for all. The Finns are a well-educated people, about 70% have studied beyond primary school and a relatively large proportion of the population has access to higher education. Finland has been successful in comparing basic education levels. Schoolchildren's dental care became a statutory provision in 1956. Each student gets free dental care until the age of 15 for free.

-It is based on preventive health care and well-functioning health services available to the entire population.
For those under the age of 15, public health center services are free. The health center also provides dental services. Kela (Social Insurance Institution) replaces part of the cost of treatment provided by private doctors and private dentists. 
Every person permanently residing in Finland has the right to non-discriminatory health and medical care of good quality for his or her state of health.

- Social service system services are offered to everyone rather than being targeted only at specific groups. The services are mostly produced for everyone free of charge or for a fairly small fee. Access to services has thus been solved by the need for help, not the financial status or the ability to pay.


Lähteet:

SLOW FINLAND/ Wellbeing from Finland's nature. Issue 1. Häkkinen K, Turunen A & Winter P. 2017. https://www.visitfinland.com/app/uploads/sites/9/2017/02/Slow-News-Magazine_1_2017.pdf

Terve Suu: Heikkilä H, Hiiri A, Honkala S, Keskinen H, Sirviö K (toim.). Toinen uudistettu painos 2015. Kustannus Duodecim.

Oulun ammattikorkeakoulu. Suomalaisen sosiaaliturvan historia, oppimateriaali. Viitattu 23.2.2019. http://www.oamk.fi/~eihautal/oppimateriaali/sosturva-verkkokurssiin/historiaa.htm

Kröger Teppo, Ylinen Satu. Sosiaalityön historiaa nettiperuskurssi. Viitattu 23.2.2019. http://www.uta.fi/yky/arkisto/stperkurs/sisallys.htm

Finland Ministry of social affairs and health

Hammaslääkäriliitto/ Finnish Dental Association/ Finlands Tandläkarförbund

www.wikipedia.org

https://pxhere.com