Hyvästit amalgaami paikoille?
Hei taas!
On jälleen aika päivittää kuulumisia sekä julkaista uusi blogi postaus.
Viiden viikon työssäoppimisjakso päättyi. Mitä opin ja minkälaista oli olla hammaslääkärin työparina?
Harkkapaikassa opin hyvin paljon käytännön asioita ja luomaan perustan perusasioille. Mistä lähteä rakentamaan vankempaa perustusta omalle oppimiselle. Parhaiten sitä oppii kun pääsee tekemään asioita itse, eikö niin?
Aivan alussa harkkaa sitä oli vähän sekaisin kaikesta. Kiire puskee päälle, miten pidän imuletkua niin etten hankaloita hammaaslääkärin työskentelyä, mikä se nelikäsi työskentely menikään? Mitä nuo eriväriset aineet ja litkut ovat? Etsaus, CHX, liima, Flow, Supreme 500, SDR, Coltosol, Provit, Canasol 1%, Ultracain.. Harri antaisitko muotoillun premolaari distaali nauhan? Matriisinauhat ai ,että mä inhoon näitä.. Miten intraoraali ja periapikaalikuvaus eroavat toisistaan? Missä järjestyksessä tekisin välisiivouksen? Aah... uusi potilas tuli jo! Voisinko hakea steriilit karverin, kauhan, alaleuan oikeanpuolen molaari poistopihdit? Oliko ne papukaijat alhaalla vai ylhäällä?
Huomasin itsessäni, että ajattelin aivan liian oppikirjamaisesti. Relaa vähän Harri. Ei minun tarvitse osata kaikkea asioita heti ekalla viikolla. huh hu...
Kaksi viimeistä työharjoittelupäivää suoritinkin hammaslääkärin työparina palkallisina harkkapäivinä. Tämä loi varmuutta, itseluottamusta ja laittoi minut "itseni" testiin, että osaanko perusasiat ja miten suoriudun pienen paineen alla. Lopuksi kokemus oli mukava vaikka ekana päivänä olin aika väsynyt olo ja henkisesti poikki. Onneksi kahvia oli tarjolla.
Löysin mielenkiintoisen artikkelin Hesarin kuukausi liitteestä - Ei enää amalgaamia. Onneksi sama artikkeli löytyi Hesarin nettisivuilta. Täss linkki -> EU rajoittaa amalgaamin käyttöä hampaiden paikoissa- jo suussa olevia amalgaamipaikkoja ei kuitenkaan lähdetä vaihtamaan .
Artikkelissa mainitaan, että amalgaamin käytöstä on tarkoitus päästä eroon EU:ssa 2030 mennessä. Suomalaisille tästä ei ole juurikaan mitään merkitystä koska amalgaamin käyttö hammaspaikkauksessa on ollut jo hyvin vähäistä. Kaikista hammaspaikoista amalgaamia käytetään enää 1-2% paikkauksista. Mikä on hyvä asia! Kaikista suomalaisten hammaspaikoista tehdään 90% yhdistelmämuovista. Yhdistelmämuovin hyviä puolia ovat helppo korjattavuus, ulkonäkö sekä vahvin hampaanvärisistä paikka-aineista.
Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim:ssa on nettiartikkeli Pitääkö amalgaamipaikat vaihtaa? . Artikkelin ovat kirjoittaneet Inkeri Rytömaa, apulaisprofessori Helsingin Yliopiston kariesopin laitokselta sekä Matti Hannuksela, dosentti johtavaylilääkäri Etelä-Karjalan Sairaanhoitopiiristä.
Artikkelissa todetaan amalgaamin hyviä puolia paikka-aineena. Amalgaami on taloudellinen, kestävä, helppo käsiteltävyys sekä paikan pitkäikäisyys. Epidemiologisen tutkimuksen mukaan suuren amalgaamipaikan ikä on 8 vuotta ellei pidempäänkin! Yhdistelmämuovipaikan ikä 4 vuotta. Kultapaikan ikä voi yltää 14 vuoteen. Tämä jo sinänsä kertoo amalgaamin suuresta suosiosta joka on kestänyt jo 150 vuotta jolloin amalgaami keksittiin.
Artikkelissa todetaan, että "Nykyisin käytössä oleva tieto ei oikeuta hammasamalgaamista tehtyjen täytteiden käytön lopettamiseen tai suussa olevien amalgaamipaikkojen vaihtamiseen." . Jotta voisin olla puolueeton täytyy todeta, että elohopea saattaa joskus aiheuttaa allergisia suun limakalvonmuutoksia/ allergisen kosketusreaktion. Allergiaepäilyn voi todetan vain alansa ammattilaiset mm. hammaslääkäri tai ihotautilääkäri.
Lähteet:
Takala,Anna, Helsingin Sanomat: EU rajoittaa amalgaamin käyttöä hampaiden paikoissa- jo suussa olevia amalgaamipaikkoja ei kuitenkaan lähdetä vaihtamaan. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005888370.html
Rytömaa, Inkeri & Hannuksela, Matti. Duodecim- lehti: Pitääkö amalgaamipaikat vaihtaa? https://www.duodecimlehti.fi/lehti/1995/15/duo50325
On jälleen aika päivittää kuulumisia sekä julkaista uusi blogi postaus.
Viiden viikon työssäoppimisjakso päättyi. Mitä opin ja minkälaista oli olla hammaslääkärin työparina?
Harkkapaikassa opin hyvin paljon käytännön asioita ja luomaan perustan perusasioille. Mistä lähteä rakentamaan vankempaa perustusta omalle oppimiselle. Parhaiten sitä oppii kun pääsee tekemään asioita itse, eikö niin?
Aivan alussa harkkaa sitä oli vähän sekaisin kaikesta. Kiire puskee päälle, miten pidän imuletkua niin etten hankaloita hammaaslääkärin työskentelyä, mikä se nelikäsi työskentely menikään? Mitä nuo eriväriset aineet ja litkut ovat? Etsaus, CHX, liima, Flow, Supreme 500, SDR, Coltosol, Provit, Canasol 1%, Ultracain.. Harri antaisitko muotoillun premolaari distaali nauhan? Matriisinauhat ai ,että mä inhoon näitä.. Miten intraoraali ja periapikaalikuvaus eroavat toisistaan? Missä järjestyksessä tekisin välisiivouksen? Aah... uusi potilas tuli jo! Voisinko hakea steriilit karverin, kauhan, alaleuan oikeanpuolen molaari poistopihdit? Oliko ne papukaijat alhaalla vai ylhäällä?
Huomasin itsessäni, että ajattelin aivan liian oppikirjamaisesti. Relaa vähän Harri. Ei minun tarvitse osata kaikkea asioita heti ekalla viikolla. huh hu...
Kaksi viimeistä työharjoittelupäivää suoritinkin hammaslääkärin työparina palkallisina harkkapäivinä. Tämä loi varmuutta, itseluottamusta ja laittoi minut "itseni" testiin, että osaanko perusasiat ja miten suoriudun pienen paineen alla. Lopuksi kokemus oli mukava vaikka ekana päivänä olin aika väsynyt olo ja henkisesti poikki. Onneksi kahvia oli tarjolla.
Löysin mielenkiintoisen artikkelin Hesarin kuukausi liitteestä - Ei enää amalgaamia. Onneksi sama artikkeli löytyi Hesarin nettisivuilta. Täss linkki -> EU rajoittaa amalgaamin käyttöä hampaiden paikoissa- jo suussa olevia amalgaamipaikkoja ei kuitenkaan lähdetä vaihtamaan .
Artikkelissa mainitaan, että amalgaamin käytöstä on tarkoitus päästä eroon EU:ssa 2030 mennessä. Suomalaisille tästä ei ole juurikaan mitään merkitystä koska amalgaamin käyttö hammaspaikkauksessa on ollut jo hyvin vähäistä. Kaikista hammaspaikoista amalgaamia käytetään enää 1-2% paikkauksista. Mikä on hyvä asia! Kaikista suomalaisten hammaspaikoista tehdään 90% yhdistelmämuovista. Yhdistelmämuovin hyviä puolia ovat helppo korjattavuus, ulkonäkö sekä vahvin hampaanvärisistä paikka-aineista.
Lääketieteellinen aikakauslehti Duodecim:ssa on nettiartikkeli Pitääkö amalgaamipaikat vaihtaa? . Artikkelin ovat kirjoittaneet Inkeri Rytömaa, apulaisprofessori Helsingin Yliopiston kariesopin laitokselta sekä Matti Hannuksela, dosentti johtavaylilääkäri Etelä-Karjalan Sairaanhoitopiiristä.
Artikkelissa todetaan amalgaamin hyviä puolia paikka-aineena. Amalgaami on taloudellinen, kestävä, helppo käsiteltävyys sekä paikan pitkäikäisyys. Epidemiologisen tutkimuksen mukaan suuren amalgaamipaikan ikä on 8 vuotta ellei pidempäänkin! Yhdistelmämuovipaikan ikä 4 vuotta. Kultapaikan ikä voi yltää 14 vuoteen. Tämä jo sinänsä kertoo amalgaamin suuresta suosiosta joka on kestänyt jo 150 vuotta jolloin amalgaami keksittiin.
Artikkelissa todetaan, että "Nykyisin käytössä oleva tieto ei oikeuta hammasamalgaamista tehtyjen täytteiden käytön lopettamiseen tai suussa olevien amalgaamipaikkojen vaihtamiseen." . Jotta voisin olla puolueeton täytyy todeta, että elohopea saattaa joskus aiheuttaa allergisia suun limakalvonmuutoksia/ allergisen kosketusreaktion. Allergiaepäilyn voi todetan vain alansa ammattilaiset mm. hammaslääkäri tai ihotautilääkäri.
Lähteet:
Takala,Anna, Helsingin Sanomat: EU rajoittaa amalgaamin käyttöä hampaiden paikoissa- jo suussa olevia amalgaamipaikkoja ei kuitenkaan lähdetä vaihtamaan. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005888370.html
Rytömaa, Inkeri & Hannuksela, Matti. Duodecim- lehti: Pitääkö amalgaamipaikat vaihtaa? https://www.duodecimlehti.fi/lehti/1995/15/duo50325
Kommentit
Lähetä kommentti