Pienin askelin eteenpäin

 Morjens!!

Suuhygienisti tutkinnon aloituksesta on kulunut jo 1 v 2kk. Koulun ekana vuonna luulin, tietäväni kaikesta kaiken. Olin todella ylpeä ja itsekäs. Samalla vähän pelokas, arka ja epävarma. Halusin vain päästä tekemään asioita nopeasti ja kiireellä, koska minulla ei ole aikaa odotella. Viis teoriatiedosta kyllä minä osaan muutenkin!

Voin todeta, että ammattikorkeakoulun armoton ja erittäin vaativa koulu laittoi haaveilleni stop:in "hetkellisesti". Silloin kaikki laitettiin ruotoon ja samalle viivalle (ks Kuva1). Olin vain pieni kani muiden joukossa. Vähän pelokas ja arka.

Kuva1. söpö kani

Omat ajatukset, tavoitteet ja toiveet omat hieman muuttunut matkan varrella. Olen nykyään hieman itsevarmempi, valmis kohtaamaan jännittäviä asioita ja en niin koppava. Ylpeys jäi ekalle vuodelle ja tilalle tuli nöyryys. Pitää olla nöyrä. Ei kannata lähteä sooloilemaan! Muistan erään yliopisto opettajan sanoneen ääneen (kesän lopussa pidetyssä simulaatioharjoituksessa UEF:llä), "Jos nyt eka opettelette laskemaan ja tunnistamaan hampaat niin on se tyhjää parempi...". Onhan se totta, että ekana opiskellaan teoriatieto, mietitään lähestymistavat ja keinot toimia. Sen jälkeen pääsee soveltamaan tietoa käytäntöön ja kokemaan uusia jänniä asioita.

Kuva2. 1.vuosikurssin satoa 2023-2024.

Savonian blogiin pitäisi kirjoittaa toisen vuoden, puoli vuosi reflektointi (joulukuun puoliväliin mennessä). Kirjoituksessa tulee käyttää apuna osaamistavoitteita. Mitä ja miten olen oppinut asiat. Peilaten osaamistaan yleisiin kompetensseihin. Kompetensseilla haetaan syvempää ymmärrystä ja ajatusta opittuihin asioihin.

Olen saanut valmistettua ensimmäisen työharjoittelupaikkani Jobiilissa. Mietin, että osaanko käyttää ja soveltaa opittua teoriatietoa käytännössä. Tuntuu välillä siltä, että asiaa on niin paljon muistettavaksi. Osaanko esittää asian ymmärrettävästi ja selkeästi. Osaanko olla vuorovaikutuksessa asiakkaan kanssa, huomioiden hänen tarpeitaan? Lukea nonverbaalisia viestejä ja kysyä oleellisia asioita hoitoon liittyen. Onko tämä tuttu? Sattuuko tämä? Miltä sinusta tuntuu? Onko minun ergonominen asento hyvä vai sinnepäin? Osaanko kohdata lapsen tai nuoren kunnioittavasti ja ymmärtäväisesti. Jos hänen suun omahoidon taso on mitä on.. Kiinnostaako minua hoitaa sellaisia joilta puuttuu oma motivaatio tai oma kiinnostus asiaan. Mitä motivointi keinoja muistan käyttää siinä tilanteessa?

Hirveästi on kysymyksiä. Mutta niin on vastauksiakin. Palaan näihin tunnelmiin uudestaan uusin mielin, työharjoittelun alettua. Ehkä silloin asiat ovat siihen mennessä hieman selkiytyneet.

Lähteet:

Terimakasih0. Söpö kani, tekijän julkaisuaika ei tiedossa, tekijävapaa kuva Pixabay, Kuva1. https://pixabay.com/fi/photos/kani-el%C3%A4in-kani-vauva-pupu-s%C3%B6p%C3%B6-1915918/ 

Harri Holmsten. 1.vuosikurssin satoa 2023-2024. Kuva2. Oma valokuva-albumi.